Olimme viime viikonloppuna juhlimassa isäni viiskymppisiä Haukivuorella ja ilta oli oikein hauska. Jossain vaiheessa mieheni Matti heitti "pommin" syliini. "Mä oon miettinyt, että nyt olisi hyvä aika saada lapsia ja mä haluaisin kovasti olla isi." Menin hetkeksi ihan hiljaiseksi. Kyllähän Matti on "halunnut" lapsia, mutta nyt hän ilmaisi, että hän haluaa olla isä. Ihan oikeasti.
Vauvakuume on siis tähän asti ollut minun osaltani todella paha, Matti on lähinnä myötäillyt asiaa. Nyt olemme siis samalla kartalla asiassa ja kumpikin toivoo lapsia kovasti.
Toivotaan, että pian tärppää kun nyt ihan oikeasti alamme yrittämään ja kumpikin toivoo asiaa yhtä paljon! :)
Samalla pitäisi kummankin aloittaa elämäntapamuutos. Tuskin saan Mattia lopettamaan tupakointia tai kaljan juontia, mutta pikkuhiljaa muutan Matinkin ruokavalion paremmaksi, terveellisemmäksi.
Olen onnellinen. Ihanaa, että kummatkin halutaan lapsia ihan tosissaan!
lauantai 17. lokakuuta 2015
torstai 1. lokakuuta 2015
68. Kutsumusammatti
Heippa!
En oo pitkään aikaan kirjoitellu.
Nyt alkaa sekin varmaan luonnistua kun työhuone alkaa valmistua! :)
Mutta kirjoitetaas kerrankin jostain muusta eli mun työstä.
En voi kirjoittaa missä olen työssä tai mun asiakkaista mitään, mutta kerron sen verran,
että olen koulutukseltani lähihoitaja (erikoistumisena mielenterveys- ja päihdetyö) ja työskentelen yöhoitajana yksityisessä lastensuojelunyksikössä.
että olen koulutukseltani lähihoitaja (erikoistumisena mielenterveys- ja päihdetyö) ja työskentelen yöhoitajana yksityisessä lastensuojelunyksikössä.
Oon ollu tässä työssäni nyt reilun vuoden ja musta tulikin elokuussa vakkari! :)
Oon tykänny mun työstä ja useimmiten tää on kivaa. Paitsi ei aina....
Esimerkiksi eilen ja tänään on ollu aika paskaa ja mietiskelin, että onko tää sen arvoista...
Viimeisen vuorokauden aikana mua on haukuttu huoraksi ja läskiksi, mun nenän edestä on paiskottu ovi kiinni useamman kerran kuin pari kertaa, mua on tönitty ja heitelty tavaroilla, mua päin on potkittu ja mulle on nälvitty.
Viime yönä en ehtinyt ollenkaan syömään tämän takia.
Siis en syönyt yli puoleen vuorokauteen mitään,
vaikka töitä tein kuitenkin koko työvuoron ajan.
Mua vitutti mennä kotiin, kun tiesin että yön tapahtumat tulee uniin,
mua vitutti herätä ja mua vitutti ihan suunnattomasti kun kello läheni puolta yhdeksää ja
tiesin että kohta pitää lähteä yöksi töihin.
Mua vitutti tulla töihin ja mua vitutti nähdä ne nuoret.
Joko kerroin että mua vitutti?
Sit mä menin hakemaan kansiosta mun villasukan alkuja
ja mun käteen tarttui erään nuoren tekemä kortti.
Ja mua alkoi hymyilyttää.
Harmittaa, että monesti on niin että yksi (tai muutama, tässä tapauksessa)
mätä omena saa koko puun näyttämään mädältä.
Pitäisi vain muistaa katsoa niitä hyviä omenoita ( :D) ja muistaa,
että eihän se koko puu ookkaan mätä.
Mm tämän kortin piirtänyt nuori kysyi ihan tosissaan,
mitä haluan syntymäpäivälahjaksi! Siis minä! :D
Eli on noita mussukoitakin onneksi,
Eli on noita mussukoitakin onneksi,
noiden välillä läpimätien ja matoisten omppujen seassa.
Ehkä huomenna on jo huomattavasti parempi päivä.
Kuvitus tässä postauksessa on snapchat tililtäni.
maanantai 14. syyskuuta 2015
67. Elämää omakotitalossa
Tänään olemme asuneet omakotitalossamme kaksi viikkoa. Meillä ei ole vielä toimivaa kylpyhuonetta saatikka lämmintä vettä, mutta ihmeen hyvin sitä oppii elämään vähemmälläkin. Matti osti viikonlopun aikana kylpyhuoneen tarvikkeet peilikaappia myöten ja ensi viikolla putkimies tulee laittamaan putkihommat kuntoon. Aulan ja kodinhoitohuoneen lattiatkin on korjattu, eli hommat helpottaneet huomattavasti!
Elämää omakotitalossa ei ole paljon ehtinyt miettimään, kun töitä on riittänyt niin paljon. Tuntuu että olen parin viikon aikana käynyt lähinnä kotona nukkumassa ja syömässä. Mutta sellaistahan se vaan on...
Näillä vapailla meinasin ottaa rennommin. Viime vapaat olivat stressaavat, mutta saimmepahan paljon aikaiseksi. Mietityttänyt vain oma kiukuttelu... Toivottavasti meitä auttaneet sukulaiset ymmärtää, että väsymys + stressi saattavat johtaa siihen, että joskus vaan ärsyttää.
Elämää omakotitalossa ei ole paljon ehtinyt miettimään, kun töitä on riittänyt niin paljon. Tuntuu että olen parin viikon aikana käynyt lähinnä kotona nukkumassa ja syömässä. Mutta sellaistahan se vaan on...
 |
| Knit fast, die warm. Harrastus iholla. |
sunnuntai 23. elokuuta 2015
66. Kiirettä on pitänyt
Kuukausi on mennyt ihan tuosta noin vain! Olen ollut töissä ja kaiken "vapaa-ajan" olen viettänyt talolla tai pakaten.
Meidän pitäisi muuttaa viikon päästä. Uusi kotimme on vieläkin ihan kaaoksessa... Joo, yläkerta on listoja vaille valmis. Tai no yhdestä kohtaa pitää laminaattia lisätä ja suhaista valkoista maalia kattoon ihan vähäsen. Tietenkin laminaatin voisi laittaa kauniimminkin, niinkuin äitini ehdotti mutta aika ei vaan riitä... Laitamme siihen kohtaa siis vain leveämmän listan.. Yläkerrassa ei myöskään ole verhotankoja, niinkuin ei muuten koko asunnossakaan... Ei muuten mitään, mutta yläkerrassa ei ole myöskään sälekaihtimia. Eli päivisin nukkuminen tulee olemaan tuskaa. Alakerrassa olohuoneen laminaatin laitto on vielä ihan vaiheessa ja koko muu alakerta on kamalan kaaoksen vallassa. Huh että saakin siivota ens viikolla kun yövuoroistani selviän! Sitten samantien muuttoa, muuttoa... Edellisen asunnon siivouksen hoitaa siivousfirma, tätä olin itsekin miettinyt mutta asia varmistui kun isännöitsijä sitä itse vielä ehdotti! :)
Kylpyhuoneessa on osassa seinistä jo laatat, lattiaan tarvitsee vielä vesieristettä (joka loppui eilen...) ja tietenkin kylpyhuoneessa pitää saumata ja laittaa kalusteet paikoilleen ym.
Matilla tulee olemaan kamala viikko. Minua taas ärsyttää, että joudun olemaan yövuoroissa, enkä voi olla avuksi talolla.
Minua myös pelottaa polveni puolesta. Se on ollut jo ainakin viikon todella kipeä ja jos joutuu paljonkin kyykkimään, olemaan polvillaan ym on se iltaisin todella arka ja sitä kuumottaa... Toivottavasti se ei nyt pamahda rikki!
En tiedä mitä muuta kirjoittaa. Toivottavasti saadaan muutettua niin, ettei koko kämppä olisi kamalassa kunnossa.
Meidän pitäisi muuttaa viikon päästä. Uusi kotimme on vieläkin ihan kaaoksessa... Joo, yläkerta on listoja vaille valmis. Tai no yhdestä kohtaa pitää laminaattia lisätä ja suhaista valkoista maalia kattoon ihan vähäsen. Tietenkin laminaatin voisi laittaa kauniimminkin, niinkuin äitini ehdotti mutta aika ei vaan riitä... Laitamme siihen kohtaa siis vain leveämmän listan.. Yläkerrassa ei myöskään ole verhotankoja, niinkuin ei muuten koko asunnossakaan... Ei muuten mitään, mutta yläkerrassa ei ole myöskään sälekaihtimia. Eli päivisin nukkuminen tulee olemaan tuskaa. Alakerrassa olohuoneen laminaatin laitto on vielä ihan vaiheessa ja koko muu alakerta on kamalan kaaoksen vallassa. Huh että saakin siivota ens viikolla kun yövuoroistani selviän! Sitten samantien muuttoa, muuttoa... Edellisen asunnon siivouksen hoitaa siivousfirma, tätä olin itsekin miettinyt mutta asia varmistui kun isännöitsijä sitä itse vielä ehdotti! :)
Kylpyhuoneessa on osassa seinistä jo laatat, lattiaan tarvitsee vielä vesieristettä (joka loppui eilen...) ja tietenkin kylpyhuoneessa pitää saumata ja laittaa kalusteet paikoilleen ym.
Matilla tulee olemaan kamala viikko. Minua taas ärsyttää, että joudun olemaan yövuoroissa, enkä voi olla avuksi talolla.
Minua myös pelottaa polveni puolesta. Se on ollut jo ainakin viikon todella kipeä ja jos joutuu paljonkin kyykkimään, olemaan polvillaan ym on se iltaisin todella arka ja sitä kuumottaa... Toivottavasti se ei nyt pamahda rikki!
En tiedä mitä muuta kirjoittaa. Toivottavasti saadaan muutettua niin, ettei koko kämppä olisi kamalassa kunnossa.
lauantai 25. heinäkuuta 2015
65. Sokerihäät
Meille tuli 13.7.2015 8 vuotta siitä kun alettiin seurustella. Tänään meillä onkin sitten kuudes hääpäivä! <3
Sokerihäitämme olemme viettäneet heräämällä huonosti nukutun yön jälkeen Hankasalmella, jonne veimme eilen talostamme irroitettuja vanhoja tukipuita ja lattialautoja ja jäimme Matin vanhempien luokse saunomaan ja tapaamaan Matin serkkua ja muita sukulaisia. Lähdimme kotia kohti puolen päivän maissa ja Matti lähti talolle jatkamaan remppaa ja mä tulin kotiin pesemään pyykkiä. Sitä kun oli ihan salakavalasti kertynyt tässä lähiaikoina...
Ruoaksi teimme sittenkin tänään possua ja perunaa. Vaikka äidilleni sanoinkin, että teemme nautaa ja salaattia! :D Niitä teemme sitten huomenna!
Leivoin myös kakkua, tai oikeastaan koristelin ja täytin valmiin pohjan. Toivotaan, että se on siitäkin huolimatta hyvää!
Huomenna taidamme lähteä taas raksalle, jossa purkaminen jatkuu, niin olohuoneen tukipuiden kuin minun skootterin. Variaattorin hihna on ilmeisesti löystynyt, niin täytyy koitaa se uusia.
Nyt otan palan kakkua ja rentoudun kultani kanssa leffaa katsellen!
Sokerihäitämme olemme viettäneet heräämällä huonosti nukutun yön jälkeen Hankasalmella, jonne veimme eilen talostamme irroitettuja vanhoja tukipuita ja lattialautoja ja jäimme Matin vanhempien luokse saunomaan ja tapaamaan Matin serkkua ja muita sukulaisia. Lähdimme kotia kohti puolen päivän maissa ja Matti lähti talolle jatkamaan remppaa ja mä tulin kotiin pesemään pyykkiä. Sitä kun oli ihan salakavalasti kertynyt tässä lähiaikoina...
Ruoaksi teimme sittenkin tänään possua ja perunaa. Vaikka äidilleni sanoinkin, että teemme nautaa ja salaattia! :D Niitä teemme sitten huomenna!
Leivoin myös kakkua, tai oikeastaan koristelin ja täytin valmiin pohjan. Toivotaan, että se on siitäkin huolimatta hyvää!
Huomenna taidamme lähteä taas raksalle, jossa purkaminen jatkuu, niin olohuoneen tukipuiden kuin minun skootterin. Variaattorin hihna on ilmeisesti löystynyt, niin täytyy koitaa se uusia.
Nyt otan palan kakkua ja rentoudun kultani kanssa leffaa katsellen!
keskiviikko 22. heinäkuuta 2015
63. Takaisin töihin
Kesäloma tuli ja meni. Suurin osa mun kahden viikon kesälomasta meni raksalla, tietenkin. Mun vanhemmat sekä isovanhemmat oli auttamassa meitä ja heistä olikin suuri apu. Viime viikonloppu meni sitten muissa jutuissa. Mä näin kavereita ja Mattikin oli koiran kanssa mökillä.
Nyt eilen ja tänään ovat taas Matti ja mun vanhemmat olleet raksalla. Itse olen yövuorossa 2/3. Lueskelin tuossa vanhoja postauksia ja jännää miten suunnitelmat on muuttuneet tuon meidän talon suhteen! Tai niinkuin lähinnä materiaalivalinnat.
Mä olen jatkuvasti melko stressaantunut. Huolestuttaa, että riittääkö rahat ja saadaanko tuosta koskaan asumiskelpoista. Mutta ihmettelen edelleen, että miksei edellinen asukas tehnyt noille ongelmille mitään?
Huh.Taidanpa keskittyä töihin niin en stressaa liikaa
Nyt eilen ja tänään ovat taas Matti ja mun vanhemmat olleet raksalla. Itse olen yövuorossa 2/3. Lueskelin tuossa vanhoja postauksia ja jännää miten suunnitelmat on muuttuneet tuon meidän talon suhteen! Tai niinkuin lähinnä materiaalivalinnat.
Mä olen jatkuvasti melko stressaantunut. Huolestuttaa, että riittääkö rahat ja saadaanko tuosta koskaan asumiskelpoista. Mutta ihmettelen edelleen, että miksei edellinen asukas tehnyt noille ongelmille mitään?
Huh.Taidanpa keskittyä töihin niin en stressaa liikaa
tiistai 30. kesäkuuta 2015
62. Tallinnassa
Heippa vaan!
Istutaan just laivassa, joka lähtee 16:30 kohti Helsinkiä. Oltiin eilen 12:30 Tallinnassa ja vietettiin se päivä ja ilta lähinnä viihtyen ja ympärille katsoen. Tänään aamulla herättiin jonkin verran aikaisemmin kuin piti, koska saimme pihelun että rakas mummoni on kuollut. Kamalan suuri ja raskas varjo reissullemme, mutta kun tiesin millaisissa kivuissa hän on, tiedän hänen olevan nyt paremmassa paikassa.
Suru on suuri, mutta meidän elävien täytyy jatkaa elämää.
Tässä kuitenkin kuvia reissultamme.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)