90. RaDi eli raskausdiabetes

Heippa!

Pitkään mietin, että kirjoitanko aiheesta. Mutta jos joku alkaa mäkättää, että "nii olisko kannattanu laihduttaa v***n läski?!" niin voin samantien pistää välit poikki. Ihan vaan tiedoksi mäkättäjille.

Minulla oli viime perjantaina sokerirasitustesti ja kärähdin paastoarvoista. Sairaanhoitaja arveli syynä olevan liian pitkä väli syömättä. raja-arvo on meillä Jyväskylässä 5.3 ja minulla se oli ollut 5.6...

Sokerilitkun juomisen jälkeen arvot olivat tosi hyvät, eli ainut missä kärähdin oli tuo paastoarvo. Sairaanhoitaja vai olikohan hän terveydenhoitaja; sanoikin että se on hyvä, siitä näkee että mun keho pystyy kuitenkin käsittelemään sitä sokeria eli ei ihan umpimetsässä olla kuitenkaan.

No, mun neuvolatäti oli yrittänyt soittaa mulle maanantaina kun yritin nukkua yövuoroa varten ja en tietenkään vastannut, joten hän laittoi tekstarin että mulle on varattu aika torstaille klo8 verensokeriseurannan ohjaukseen. Mulla alkoikin vapaat tänään, joten ei muuta kuin kello herättämään seiskalta ja neuvolaan.


Paino on mulla pudonnut nyt 2,5 kg mikä on tosi hyvä kun miettii mun ylipainoa. Aamupalan olin tietenkin ehtinyt syödä, kun en halunnut pyörtyä joten ei saatu paastoarvoa, mutta saatiin sopivasti tunti aamupalasta mitattua verensokeri. Aterioiden jälkeiset arvot on 7.8 ja minulla se oli nyt 6.0. Oikein hyvä siis.

Katsottiin ruokavalio lappuset läpi ja eipä niissä mitään ihmeellistä ollut. Ihan normaalia kotiruokaa saan syödä, kunhan annokset pysyy järkevinä.

Verensokeria mun pitää synnytykseen asti mittailla 4 kertaa päivässä/2 päivää viikossa. Eli ihan siedettävän verran! :)

Onneksi tästä raskausdiabeteksesta voi parantua eli ei heitetä lusikkaa vielä nurkkaan! Ja toivotaan, että ruokavalion kanssa kunnostautuminen riittää. Lääkitystä en haluaisi.

85. Stressi ja raskaus

Meillä on työpaikalla meneillään sisäinen koulutus ja edellisenä koulupäivänä kouluttaja kertoi mielenkiintoisen jutun.
"Äidin stressi vaikuttaa äidin ja vauvan suhteeseen jo raskausaikana."

Joku varmaan ajattelee, että huh huh mitä hölynpölyä, mutta tutkitaas aihetta.

Stressitilanteissa kortisolin tuotanto lisääntyy.  Stressi voi aiheuttaa fyysisesti monia oireita, kuten: sydämentykytystä, verenpaineen nousua, ummetusta, pahoinvointia, ripulia, ihottumaa, aknea, migreeniä, ongelmia hedelmällisyydessä, painon nousua.... Miten se voi sitten vaikuttaa sikiöön?

Löysin hyvän jutun, joka jokaisen tulevan äidin olisi hyvä lukea.

http://www.aka.fi/fi/akatemia/media/Ajankohtaiset-uutiset/2015/raskaus/

Jos olet kuitenkin laiska, etkä jaksa lukea juttua, niin tässä todella tärkeä ja huolestuttava juttu:

"Stressihormoneilla on havaittu olevan yhteys ennenaikaisen syntymän vaaraan. Vauva altistuu sikiöaikana äidin stressihormoneille, jotka pääsevät sikiöön istukan kautta, ja tämä tilanne lisää ennenaikaisen syntymän vaaraa. Kyse ei ole siis äidin stressin kokemisesta, vaan nimenomaan sikiön altistumisesta stressihormoneille." -Katri Räikkönen akatemiaprofessori, Helsingin yliopisto

Äidin hormonit siis siirtyvät sikiöön ja sitä kannattaa oikeasti jokaisen miettiä.

Tiesittekö myös, että äidin ja lapsen välinen kiintymissuhde kehittyy jo raskausaikana?

http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/arkisto?p_p_id=Article_WAR_DL6_Articleportlet&p_p_action=1&p_p_state=maximized&viewType=viewArticle&tunnus=duo98783

Tuo juttu om pitkä, mutta todella mielenkiintoinen. Kunpa minun stressini olisi vain minun hallittavissa, mutta valitettavasti niin ei aina ole. Jatkossa tulen kuitenkin suojaamaan tulevaa lastani stressiltä paremmin ja blokkaan ihmiset, jotka stressiä aiheuttavat. Eikö töissäkään tarvitse stressata jos nyt ei jaksanut tänä yönä pestä lattioita, sen voi tehdä ensi yönäkin.


Mutta muistakaa, stressi on vaarallista myös sikiölle. Kohdelkaa siis äitejä silkkihansikkain. Kasvaahan hänen sisällään upea ihmisen alku.

Meildän pitää tehdä koulussa lopputyö ja tuli vaan mieleen, että pitäisikö minun tehdä se kiintymissuhteen kehittymisestä raskaudessa ja syntymän jälkeen? Mitä olette mieltä?