Kaivoin tänään pitkästä aikaa kameran esiin ja kuvailin vauvaa nimiäiskutsut mielessäni.
Vauvan mummin, minun äitini, tuoma peitto meni siinä hommassa pukluun, mutta onneksi sen voi pesaista ihan pesukoneessa. Huomenna meidän vauva lähteekin ekaa kertaa yöksi mummin ja vaarin luo! Isi ja äiti tulee tietenkin mukana, mutta saa nähdä miten yö vieraassa ympäristössä menee. Me tosin teemme niin, että minä nukun vauvan kanssa toisessa huoneessa ja Matti koiran kanssa toisessa, jolloin voin mahdollisesti ottaa vauvan viereeni nukkumaan.
Mutta pitemmittä puheitta, tässä niitä kuvia!
torstai 29. syyskuuta 2016
torstai 22. syyskuuta 2016
104. Synnytyskertomus
Ajattelin pistää ylös synnytyskertomustani. En ehkä muista kaikkea ihan tarkkaan, mutta näin tämä poikamme syntymä suurin piirtein meni.
Perjantaina 9.9 katteloin telkkaria kaikessa rauhassa olohuoneessa, Matti oli jo mennyt nukkumaan koska hän oli menossa seuraavana yönä töihin. Yhtäkkiä minulla holahti lapsivettä housuun ja vessaan mennessäni, sitä vain valui lisää. Soitin ensimmäisenä siskolleni ja kysyin, että mistä tietää että tulee lapsivettä :D Meri taisikin sanoa minulle: Mitä jos soittaisit synnärille etkä minulle?
No soitin päivystykseen ja sieltä kehoitettiin tulemaan pikimmiten paikanpäälle. klo20 maissa olinkin käynyt jo lääkärin vastaanotolla ja kätilön vastaanotolla ja odottelin osastolla, että minulle laitetaan antibioottitippa. Minulle kerrottiin, että jään osastolle.Soitin Matille ja kerroin, että jään osastolle ja käskin häntä käyttämään koiran, koska en ollut ehtinyt tehdä sitä.
Lauantaina klo10 lääkäri päätti, että synnytys käynnistetään ja sainkin cytotec (kohdunsuuta valmisteleva lääke). Matti tuli päivällä sairaalalla käymään ja sovittiin, että ilmoitan jos jotain tapahtuu.
Ensimmäiset supistukset tunsin lauantaina klo17:35. Se oli tosi pieni ja supistusten välikin epäsäännöllinen. Yöllä sain oksikodonia ja tavallista särkylääkettä, koska supistukset alkoivat käydä sen verran kivuliaiksi, etten meinannut saada nukuttua.
Sunnuntaina klo11 lääkäri päätti, että minulle laitetaan oksitosiinitippa, joka voimistaa supistuksia.
Särkylääkkeet eivät enää auttaneet, joten lääkäri puudutti kohdunsuu ja sen jälkeen sainkin nukuttua vähän. Kohdunsuu oli muistaakseni tässä vaiheessa väljästi sormelle auki. Matti oli heti alusta asti kanssani synnytysosastolla ja olenkin todella kiitollinen siitä.
Vauvalle laitettiin pinni, jolla seurattiin hänen sykettään jatkuvasti.
Kohdunsuu puudutettiin vielä uudestaan, mutta siinä vaiheessa siitä ei ollut enä apua, joten pyysin epiduraalin.
Pian epiduraalin jälkeen minulle tuli tunne, että nyt pitää ponnistaa ja sainkin heti luvan ponnistaa. vajaa 30 min ponnistustaja vauva oli syntynyt!
Selvisin onneksi ilman repeämiä ja leikkauksia.
Synnytys oli minusta hyvä kokemus ja voisinkin lähteä vaikka samantien uudestaan synnyttämään.
Perjantaina 9.9 katteloin telkkaria kaikessa rauhassa olohuoneessa, Matti oli jo mennyt nukkumaan koska hän oli menossa seuraavana yönä töihin. Yhtäkkiä minulla holahti lapsivettä housuun ja vessaan mennessäni, sitä vain valui lisää. Soitin ensimmäisenä siskolleni ja kysyin, että mistä tietää että tulee lapsivettä :D Meri taisikin sanoa minulle: Mitä jos soittaisit synnärille etkä minulle?
![]() |
Tää tais olla vika mahakuva kotona. |
![]() |
Antibioottitippa. AI että mie inhoon kanyyleja |
![]() |
Vauvan sydänääniä seurailtiin reippaasti |
Ensimmäiset supistukset tunsin lauantaina klo17:35. Se oli tosi pieni ja supistusten välikin epäsäännöllinen. Yöllä sain oksikodonia ja tavallista särkylääkettä, koska supistukset alkoivat käydä sen verran kivuliaiksi, etten meinannut saada nukuttua.
![]() | |
Tää ois nyt se viimeinen masukuva :D Sairaalan ihanassa koltussa, ilman rintsikoita, meikkejä ja tukka hikisenä. |
Sunnuntaina klo11 lääkäri päätti, että minulle laitetaan oksitosiinitippa, joka voimistaa supistuksia.
Särkylääkkeet eivät enää auttaneet, joten lääkäri puudutti kohdunsuu ja sen jälkeen sainkin nukuttua vähän. Kohdunsuu oli muistaakseni tässä vaiheessa väljästi sormelle auki. Matti oli heti alusta asti kanssani synnytysosastolla ja olenkin todella kiitollinen siitä.
Vauvalle laitettiin pinni, jolla seurattiin hänen sykettään jatkuvasti.
Kohdunsuu puudutettiin vielä uudestaan, mutta siinä vaiheessa siitä ei ollut enä apua, joten pyysin epiduraalin.
Pian epiduraalin jälkeen minulle tuli tunne, että nyt pitää ponnistaa ja sainkin heti luvan ponnistaa. vajaa 30 min ponnistustaja vauva oli syntynyt!
Selvisin onneksi ilman repeämiä ja leikkauksia.
![]() |
Aina niin ihanat putkisukat :D |
![]() |
Pikkuinen |
![]() |
Miun miehet |
Synnytys oli minusta hyvä kokemus ja voisinkin lähteä vaikka samantien uudestaan synnyttämään.
![]() |
Maailman onnellisin nainen |
keskiviikko 21. syyskuuta 2016
torstai 1. syyskuuta 2016
102. Masukuvauksia
Siskoni Meri lupautui kuvaamaan minusta raskauskuvat ja tuo kuvaussessio toteutettiin viiko sitten tiistaina. Tarkoituksenani oli pukeutua tosi nätistä ja laittaa hiukset ja kaikki, mutta väsymys iski ja mentiin ihan peruslookissa. Paikaksi valittiin Jyväskylän Keljossa sijaitseva Korkeakoski, joka on upea mutta samalla aika pelottavakin paikka kuvailla:D
Tässä muutama kuva tuolta päivältä.
Yhden kuvan vaihdoinkin blogin banneriksi.
Tässä muutama kuva tuolta päivältä.
Yhden kuvan vaihdoinkin blogin banneriksi.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)