Poikamme on nyt reilu 6 viikkoa vanha ja tänä aikana, sekä ennen pojan syntymää olen saanut kuulla lukuisia "hyviä" vinkkejä ja neuvoja... Tässä siis joitakin aivopieruja mitä olen kuullut!
"Sä oot varmaan tosi hyvä imettämään."
Siis veikkaatko näin vain siksi, että omistan suuret rinnat? Suuret rinnat ei ole yhtä kuin suuri määrä maitoa. Suurien rintojen takia en näe vauvaa kunnolla rinnan takaa, joissain asennoissa rinta saattaisi vapaasti roikkuessaan tukehduttaa vauvan, hyvät imetysasennot ovat harvassa.... Tässä ainakin muutamia minun huomaamia juttuja. Vinkki: älä kommentoi imettämistä noin ikinä. Se saattaa vain luoda turhia paineita äidille.
"Ethän anna korviketta?/Kai tiesit että ämmä on vauvalle parasta?"
Kyllä, tiedän että äidinmaito on lapselle parasta mahdollista ruokaa, mutta entä jos joskus on pakko antaa korviketta? Tai entä jos imetyksestä ei tule mitään ja lapsi kasvaa pelkällä korvikkeella? Meillä osaimetetään. Korviketta keskosena syntynyt poikamme saa välillä, koska en pysty olemaan 24h vuorokaudesta maitobaarina, vaan joskus on vaan käytettävä korviketta/pumpattua ämmää. Meillä myös pulautellaan, joten juomisen sekaan pitää heittää sakeuttajaa ja se menee juitavan seassa eli tuttipulloss. Olemme koettaneet myös pelkän sakeuttajan antamista, mutta poika vain huutaa ja homma on yhtä sotkemista.
"Synnytys sattuu!"
Ihanko totta sa***na?! Tottakai se sattuu kun yrittää tunkea ranskanleipää avaimen reiästä! Mutta se ei tarkoita, etteikö synnytys voisi olla ihana kokemus.
"Vauva näyttää ihan siltä ja siltä."
Sitten loukkaannutaan jos ei siitä lapsesta löydykään oman kultamussukan piirteitä... Se vauva on ihan oma ihmisensä ja näyttää omalta itseltään. Tottakai jokaisessa on joitakin samoja piirteitä kuin sukulaisissaan, mutta kukaan ei koskaan näytä joltain tietyltä ihmiseltä. Paitsi identtiset kaksoset daa!
"Senkun imetät siinä/Et sinä voi täällä imettää!"
Minä olen sitä mieltä, että jokainen äiti saa imettää just siellä missä tahtoo ja sama pätee siihen, että jos äiti ei halua että appiukko kyttää vieressä niin silloin se appiukko ei kyttää siinä. Imetysrauha kiitos!
Minä imetin tänään ekaa kertaa julkisella paikalla! Hyvä minä!
"Teidän tulee kasvattaa lapsenne näin ja näin!"
Ei tule. Tämä tyyppi tässä on meidän lapsemme ja kasvatamme hänet niinkuin ME parhaaksi näemme.
"Teidän pitää nimetä vauva isoisän kissan kaiman mummon vaarin mukaan."
Ei tarvitse. Jos emme ole nimeämässä lastamme pikachu kultakikkareeksi, on päätös meidän. Liian erikoisessa tapauksessa meitä saa muistuttaa järjen äänestä. Muuten päätös lapsen nimestä on meidän.
"Lapsi pitää kastaa!"
Tai mitä? Hän palaa helvetin tulessa?Uskonto on niin henkilökohtainen asia, ettei se ole muiden asia. Jos vanhemmat ovat sitä mieltä, että lasta ei kasteta, silloin häntä ei kasteta. Kunnioitetaan jokaisen mielipidettä.
Mutta sitten on myös niitä oikeasti hyviä neuvoja. Tai ainakin minä olen huomannut nämä hyviksi neuvoiksi:
Nuku kun vauva nukkuu.
Jos vain mahdollista, niin ihan oikeasti nuku silloin kuin vauva nukkuu. Kun yöunet ovat repaleiset ja meinaat kompastella silmäpusseihin, niin ota torkut. Ne pyykit/tiskit/pölyt voi hoitaa myöhemminkin.
Älä epäröi pyytää ja ottaa apua vastaa.
Joskus sitä vaan tarvitsee vähän apua. Jo se, että joku katsoo vauvaa sen ajan kun laitat ne pyykit ja tiskaat auttaa paljon.
Ulkoile.
Meillä tämä tulee väkisinkin koska omistamme koiran, mutta ihan tosi pakkaa vauva vaunuihin/kantoreppuun/-liinaan ja käy kävelyllä edes 15minuutin verran. Ajatukset tuntuvat vähän selkeämmiltä raittiin ilman jälkeen.
Puhu.
Soita kaverille, pyydä hänet kylään. Vaikka olisit kuinka väsynyt, auttaa kuunteleva korva yllättävän paljon. Suosittelen myös juttelemaan neuvolassa avoimesti.
Mitä tyhmiä ja hyviä vinkkejä te olette saaneet?
