Kursiivilla oleva teksti ovn vau.fi sivulta. Muu teksti on minun kommenttia. En ole vielä täysin varma millä raskausviikolla mennään, mutta tänään, lauantaina pitöisi olla rv6+6 menossa.ALKIO
Seitsemännen viikon alussa alkio on neljän viikon ikäinen. C-kirjaimen muotoisen alkion yhdessä päässä on pää ja toisessa häntä. Tässä vaiheessa alkio muistuttaa itse asiassa paljon enemmän katkarapua kuin ihmistä! Alkion pituutta on mahdotonta mitata samaan tapaan kuin syntyneen lapsen, sillä alkio on kippuralla eikä sillä vielä ole jalkoja. Alkion mitta otetaankin yleisesti päästä peppuun (CRL=crown-rump length).
Pienet ympyräiset muodot alkavat kehittyä pään molemmille puolille – silmät! Myös korvat alkavat muodostua. Solut, joista kehittyvät maksa, keuhkot, mahalaukku ja haima, etsiytyvät niille kuuluville paikoilleen. Maksa alkaa kehittyä ensin, mutta muut elimet seuraavat pian perässä. Viikon lopulla ilmestyvät pienet käsivarsien ja jalkojen alut. Jonkin aikaa käsivarret kasvavat jalkoja nopeammin.
Seitsemännellä viikolla sydän, joka tähän mennessä on pumpannut nestettä, täyttyy verellä. Verisolut syntyvät ruskuaispussin seinämässä ja laskimosuonet kehittyvät nopeasti riittävän ravinteiden saannin turvaamiseksi kehittymässä oleville sisäelimille. Myös valtimosuonet kehittyvät tällä viikolla ja sydämessä on jo oikea ja vasen kammio. Sydän lyö 100–120 kertaa minuutissa. Kuona-aineet kulkevat veren mukana napanuoraa myöten alkiosta pois ja arvokkaat ravinteet samaa reittiä äidistä alkioon. Näin jatkuu aina siihen saakka, kunnes lapsi syntyy.
Seitsemännen viikon alussa alkio on neljän viikon ikäinen. C-kirjaimen muotoisen alkion yhdessä päässä on pää ja toisessa häntä. Tässä vaiheessa alkio muistuttaa itse asiassa paljon enemmän katkarapua kuin ihmistä! Alkion pituutta on mahdotonta mitata samaan tapaan kuin syntyneen lapsen, sillä alkio on kippuralla eikä sillä vielä ole jalkoja. Alkion mitta otetaankin yleisesti päästä peppuun (CRL=crown-rump length).
Pienet ympyräiset muodot alkavat kehittyä pään molemmille puolille – silmät! Myös korvat alkavat muodostua. Solut, joista kehittyvät maksa, keuhkot, mahalaukku ja haima, etsiytyvät niille kuuluville paikoilleen. Maksa alkaa kehittyä ensin, mutta muut elimet seuraavat pian perässä. Viikon lopulla ilmestyvät pienet käsivarsien ja jalkojen alut. Jonkin aikaa käsivarret kasvavat jalkoja nopeammin.
Seitsemännellä viikolla sydän, joka tähän mennessä on pumpannut nestettä, täyttyy verellä. Verisolut syntyvät ruskuaispussin seinämässä ja laskimosuonet kehittyvät nopeasti riittävän ravinteiden saannin turvaamiseksi kehittymässä oleville sisäelimille. Myös valtimosuonet kehittyvät tällä viikolla ja sydämessä on jo oikea ja vasen kammio. Sydän lyö 100–120 kertaa minuutissa. Kuona-aineet kulkevat veren mukana napanuoraa myöten alkiosta pois ja arvokkaat ravinteet samaa reittiä äidistä alkioon. Näin jatkuu aina siihen saakka, kunnes lapsi syntyy.
Minulla on hauska sovellus, jonka mukaan vauva olisi nyt mustikan kokoinen! Todellisuudessa joudun vielä pari viikkoa odottamaan, jotta saan tietää mitkä raskausviikot minulla on menossa ja minkäkokoinen tämä pieni ihminen olisi.
NAINEN
Hormoneja hormoneja
Hormoneja on helppo syyttää naisen muuttuvasta käyttäytymisestä raskauden aikana, mutta muitakin syitä varmasti on, onhan naisen elämä suurten muutosten edessä. Ihan jokaista tunnekuohua ei siis kannata laittaa hormonimyrskyn piikkiin.
Joidenkin tutkijoiden mielestä raskaushormonit vaikuttavat niihin osiin aivoja, jotka säätelevät mielialaa ja aiheuttavat siten ailahteluja. Mielialan vaihtelut ovat tavallisia 7. - 10. viikoilla ja uudelleen raskausajan lopulla. Mielialan ailahtelut ovat hyvin yksilöllisiä, ja mieli voi ailahdella hyvin nopeasti tunteesta toiseen.
Kaikki tunteet voimistuvat. Kumppanisi lisäksi voit itsekin yllättyä ryhtyessäsi riehumaan pikkuasian tähden tai purskahtaessasi itkuun liikuttavan TV-mainoksen nähdessäsi. Älä huoli: on aivan luonnollista ylireagoida. Pian opit tuntemaan koko tunneasteikkosi laajuuden ja siitä tulee olemaan hyötyä äidiksi valmistautumisessa! Puhu jonkun kanssa tunteistasi – myös vaikeista.
Hormoneilla on joka tapauksessa elintärkeä tehtävä raskauden aikana. Ne kertovat naisen elimistölle, että hedelmöittyminen on tapahtunut ja että vaikka naisen sisällä kasvaa jotain ”ulkopuolista”, siitä ei tarvitse – eikä pidä - hankkiutua eroon.
Kyllä, täällä mennään tunteiden vuoristorataa! Hermostun todella helposti, mutta ainakin toistaiseksi olen pystynyt hillitsemään itseni ja hetken miettimään, ennenkuin paukautan jotain todella rumaa. Olen myös todella malttamaton. Jos jokin asia ei selviä heti, alan hermostua ja stresstasot nousee...
Muita oireita tällä viikolla ovat olleet:
-Pahoinvointi (pelkkä ajatus ruoasta ällöttää suurimman osan ajasta, lähestulkoon kaikki ruoka haisee pahalle ja kauhistuttaa ajatus, että pitäisi itse kokata jotain. Onneksi vauva kyllä ottaa sen mitä tarvitsee minusta, vaikka paskaahan se on, että tulevalla äidillä on sitten kamala olo)
-Kipeät rinnat (vaatteet sattuvat, kosketus sattuu, lämpötilanmuutokset sattuu... Koita siinä sitten olla.)
-Verenvuoto (Erityisesti pienenkin rasituksen jälkeen, eli jos joudun esimerkiksi juoksemaan bussiin! Tai jos pitää ponnistaa esim vessassa. Housuun/siteeseen ei ole mitään tullut mutta pyyhkiessä paperiin tulee tuoretta verta ja joskus pieniä hyytymiä. Minkäänlaisia kipuja ei le havaittavissa, joten ei stressata tästä liikaa, vaikka sydän pysähtyy hetkeksi joka kerta kun punaista näen)
-Kadonnut selkäkipu (Tätäkö se tarvitsi? Vauvan mahaan? Kummallista, mutta en ole kokenut lainkaan selkäkipuja positiivisen testin jälkeen!)
-Finnejä ja rasvaiset hiukset (Tyttövauva tulossa? Naama kukkii ja joka päivä johonkin ilmestyy uusi näppy. Hiukset rasvoittuvat jo yhden päivän aikana..)
Jäiköhän tästä nyt jotain oireita pois? VÄSYMYS! Väsymys ja nukkumisen vaikeus (päivisin). Minulla oli viime viikko "lomaa" ja silloin nukuin kyllä hyvin...
Kertoako vai ei?
Kolme ensimmäistä kuukautta on raskauden herkintä aikaa, ja tavallista onkin, että moni kertoo raskaudestaan vasta, kun 12 viikkoa odotusta on onnellisesti takana. Mahdollista keskenmenoa ei ehkä haluta joutua selittelemään. Toisille taas iloisten, ja myös surullisten, uutisten jakaminen läheisten kanssa on tärkeää. Ratkaisun raskauden julkistamisajankohdasta jokainen tekee itse.
Minä kerroin usealle henkilölle heti samana päivänä kun tein testin ja se näytti positiivista. Yhteiset ilot, jaetut surut. Ikinä ei tiedä mitä huomenna tapahtuu, iloitaan siis tästä hetkestä.
Tämmöistä tänne. Jännää nähdä reilun parin viikon päästä, pitävätkö raskausviikot paikkaansa! :)
