Heippa!
Istun töissä aamuvuorossa ja julkaisin juuri rakenneultra postauksen, tämän postauksen pistän ajastuksella parin päivän päähän.
Kävin eilen neuvolassa.
Ensinnäkin: Sain sen ihanan neuvolantädin takaisin, joka minulla oli edellisessä raskaudessa!! Ihanaa!
Hän on ihminen, joka vaikuttaa oikeasti minun asioista kiinnostuneelta, on empaattinen ja lämmin ihminen. Tällaisen kuvan olen hänestä ainakin saanut. Hän oli myös ajoissa... Edellinen neuvolantäti oli aina vähintään 30min myöhässä.
No tämä neuvola käynti oli se Kela-käynti, eli sain todistuksen raskaudesta ja teinkin eilen samantien hakemuksen äitiyspakkaukseen. Halusin sen kuitenkin, kun kyseessä esikoinen.
Tutkittiin myös mun paino, hemoglobiini, kohdun koko ja kuunneltiin sydänäänet.
Paino on minulla nyt sama kuin ennen raskautta, hemoglobiini on hieman laskenut mutta ei hälyttävästi.
Kohtu on kasvanut hyvin ja alussahan se kasvaakin aika vauhdilla.
Sitten ruvettiin kuuntelemaan vauvan sydänääniä ja terkka varoitteli, ettei välttämättä heti löydä sikiön sydänääniä. Melko nopeasti ne kuitenkin löytyivät, kunnes pikkumies päätti että häntä ei tuommoisilla jutuilla häiritä ja päätti potkaista dopplerin anturia päin ja polskia karkuun. :D Terkkakin nauroi, että siellä kasvaa tosi vilkas poika. Sydänäänet kuitenkin kuultiin ja ne olivat vahvat ja selkeät.
Nämä pikkumiehen liikkeet olenkin tuntenut hetken jo tosi selkeästi. Sunnuntai-iltana poikanen päätti esimerkiksi vetää kohdussa kuperkeikan ja muuten hän on vedellyt kohdussa joko rumpusooloa, karatea, ripaskaa ja muuten vain riehunut. :)
Mielenkiintoista nähdä vauvan synnyttyä, että jatkuuko kohtukäyttäytyminen vai ei.
Tälläkin hetkellä rakas poikamme on sitä mieltä, että hänen yksiönsä seiniä on superkivaa potkia! :D
Olen jo nyt rakastunut.
Vielä vajaa 18 viikkoa laskettuun aikaan..
